Ihmiset 

Vapaa on vain umpihanki – ”On monta tapaa elää tätä elämää”

Saana Saltevo ja Arto Majava elävät omannäköistään elämää, missä vapaus nousee arvoonsa.

Jotkut ihmiset haluavat matkustaa vaikka toiselle puolelle maapalloa ison varustekasan kanssa ja kiivetä umpihangessa vuorenrinteitä ylös vain laskeakseen sieltä alas. Vapaalaskijat Saana Saltevo ja Arto Majava ovat ehdottomasti juuri heitä.

– Pehmeän lumen laskeminen on se ultimaattisin ja hienoin juttu laskettelussa. Tykätään kyllä rinnelaskustakin, ja lasketaan Levilläkin tosi paljon rinteissä, mikä on todella kivaa, kun rinteet ovat niin hyvässä kunnossa, Majava sanoo.

– Tykkään olla vuorilla, onhan siellä aivan mielettömän kaunista. Paras hetki voi olla se, kun on vielä ylhäällä, kaikki on edessä ja pikkuisen jännittää, että onkohan tämä hyvä lasku, Saltevo kuvailee.

Levillä skinnailemassa:

Video: Janne Pussila

Majavan mukaan kyse ei ole vain yksittäisistä asioista, vaikka vapaalaskussakin on olemassa tietty hetki, mihin kaikki kulminoituu ja mitä tavoitellaan aina vain uudestaan, mutta palataan siihen ihan kohta.

– Kokonaisuus kiehtoo. Olosuhteiden ja sääilmiöiden arviointi sekä ennakointi mihin kannattaa mennä ja milloin on oma juttunsa. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleminen vaatii valmisteluja, Majava sanoo.

Saltevo sanoo, että ei ole mikään itsestäänselvyys, että lasku on aina hyvä. Hyvän, tai ihan huipun, laskun eteen nähdään vaivaa ja sitä rakennellaan huolella.

– Voi olla toki ihan kivaa, vaikka lasku ei olisikaan täydellinen, mutta sellaisia ihan sairaan hyviä tai jopa ihan mielettömiä laskuja ei tule valtavan montaa vuotta kohti. Kun sellainen onnistuu, niin on se tosi palkitsevaa, kun on joutunut ottamaan niin monta eri asiaa huomioon.

Myös yhteisöllisyys nousee tärkeään osaan vapaalaskussa.

– Kun ollaan kavereiden kanssa laskemassa, ja näkee vielä muidenkin innostuksen ja ilon, niin se tekee siitä vieläkin hienompaa, Majava sanoo.

Sitten päästäänkin juuri siihen h-hetkeen, mistä niin usein puhutaan, eli puuterilumikäännökseen.

– Kun ollaan lumen sisässä ja tullaan käännökseen, niin se pehmeän lumen painottomuus tuntuu todella hyvältä. Välillä voi ottaa vähän ilmaa ja välillä mennä siellä lumen sisässä, Majava tiivistää.

– Hyvä lumi ja hyvä käännös vain tuntuu aivan sairaan hauskalta. Laudalla siinä pääsee sellaiseen surffifiilikseen. Tykkään myös kaikesta urheilusta, joten siitäkin tulee hyvä fiilis, kun tämä on niin hyvää kuntoilua, Saltevo sanoo.

Vapaalasku-termissä olennaisena osana nousee esiin sana vapaus.

– Kohde ja reitit ovat vapaavalintaisia. Kukaan ei määritä missä olet ja mitä teet. Voimme valita itse minne menemme, vaikka haasteellisiinkin paikkoihin, Majava kuvailee.

– Näiden lisäksi minulle vapautta on myös se, että vuorilla kukaan ei halua minulta mitään eikä minun tarvitse miettiä mitään muuta kuin siellä olemista. Se on todellista läsnäoloa. Kun menee vaikka viisi tuntia ylöspäin, niin se on tosi monotonista ja terapeuttista, Saltevo sanoo.

”On mahtavaa, kun on löytänyt puolison, joka ajattelee ja elää samalla tavalla.”

Saltevo on akuuttilääketieteen erikoislääkäri ja hän työskentelee ainoastaan päivystyksessä, joten vapaalasku ja vuoret ovat täydellinen vastapaino hektiselle työlle, missä keskeytykset ovat jatkuvia.

– Onhan se aika iso kontrasti, joten vapaudelta se tuntuu.

Vapaus näkyy jollakin tavalla myös paljon vapaalaskun vuoksi matkustavan pariskunnan elämäntyylissä, sillä ihan perinteiseen muottiin tällainen tapa elää ei asetu.

– Toki arkirutiinejakin on ja on sellaista niin sanottua normaaliakin elämää, mutta kyllä tässä se vapaus on monessakin asiassa läsnä, kuten vaikkapa kavereissa, joita on todella paljon erilaisia, Majava sanoo.

– Meillehän tämä on ihan tavallista arkea, mutta se saattaa näyttää jostakin toisesta hieman erilaiselta, Saltevo lisää.

Vapaus näkyy myös jotenkin vähemmän yllättäen Norjassa laskuhommissa toisensa tavanneen pariskunnan kesälajeissa kuten pyöräilyssä, kiipeilyssä, juoksussa ja kalastuksessa. Silti, tai varmaan juuri siksi, kontrasti on aina tärkeää.

– Arvostan tosi paljon myös ihan yksinkertaisia asioita, kuten vaikka jos voi katsoa kotona yhdessä jotain sarjaa ja tietää, että se on juuri silloin parasta. Vaikka tykkään laskea kuinka ison ärjänteen päältä tahansa, niin silti tykkään myös esimerkiksi porukalla grillaamisesta tai aurinkoisesta rinnepäivästä pitsataukoineen, Majava sanoo.

– Vapaus tulee myös siitä, että ei me ikinä varata matkoja tai majoituksia kovin paljon etukäteen. Saatamme vain päättää, että tuossa on vapaata, lähdetään jonnekin ja tehdään jotakin, Saltevo sanoo.

Saltevo kertoo, että pariskunnan elämäntapa ei välttämättä näytä kaikille edes hyväksyttävältä.

– Joskus tätä joutuu perustelemaan, mikä voi tuntua vähän kummalliselta, sillä en minä esimerkiksi lääkärin töistä mitään postaa, kun kauneimmat kuvat tulee aina ulkoa. Ehkä on hyväkin, kun ihmiset näkevät, että on monta tapaa elää tätä elämää. Tämä ei ole parempi tai huonompi tapa kuin joillakin muilla, mutta tämä on meidän näköinen tapa. Ei tämä mikään itsestäänselvyys ole, että saa elää näin ja tätä monesti mielessäni kiittelen, Saltevo sanoo.

Majava on ollut vapaalaskuhommissa jo pitkään ja hän on vapaalaskija.

– Kun jo aikoinaan tähän hommaan lähdin, niin silloin ei ollut niin paljon sellaisia ihmisiä, jotka elivät näin eikä se ollut niin hyväksyttyä kuin mitä se on nykyään. Silloin vähän mietitytti, että onko tämä oikein ja pitäisikö minun sittenkin lähteä siihen niin sanottuun normaaliin oravanpyöräkuvioon. Kyllä se siitä ajan myötä valkeni, että tätä elämää voi elää monella tavalla. Jos pystyy tuomaan iloa tai jopa rohkaisemaan muita tekemään omia valintojaan, niin se ollut kiva juttu, minkä on vuosikymmenten aikana huomannut.

– On mahtavaa, kun on löytänyt puolison, joka ajattelee ja elää samalla tavalla. Meidän ei tarvitse toisillemme näitä asioita selitellä, se on kaikista parasta, Saltevo päättää.

Rakkaalla lapsella monta nimeä

Kun mennään omin voimin nousukarvojen kanssa ylös ja lasketaan alas, niin jotkut puhuvat skinnailusta ja toiset randoilusta. Joillekin laji on vapaalaskua, skitouringia tai skimoa.

Termit ja nimet ovat hyvin sekava viidakko. Vaikka olisikin jo vähän ujuttautunut lajin pariin, niin on hieman vaikea edes tietää, mitä lajia harrastaa.

Saana Saltevo ja Arto Majava, joka tunnetaan paremmin nimellä Ape, ovat juuri oikeat ihmiset avaamaan asiaa.

– Näihin hommiin ei ole oikein ollut suomenkielisiä termejä, joten niitä käytetään sekalaisesti. Ehkä sen voi kiteyttää niin, että ylöspäin hiihtäminen nousukarvoilla on skinnausta, minkä alle kaikki muutkin termit menevät, Majava sanoo.

– Skinnaus on skitouringia. Skimo on vielä kevyemmillä kamoilla tehtävää vuorihiihtoa, missä ylösmeno on se kaikista tärkein juttu, Saltevo lisää.

– Vähän kuin perinteistä tunturihiihtoa nousukarvat pohjassa. Se on ehkä se kaikkein osuvin kuvaus, Majava lisää vielä päälle.

Ei tämä nimiasia nyt ihan selvä vielä ole, mutta eiköhän tämäkin ajan kanssa ratkea. Hiihdellään menemään, mitäpä väliä sillä nimellä oikeastaan on.

Yksinkertaisuudessaan skinnailussa suksien pohjaan kiinnitetään nousukarvat, mitkä otetaan ylhäällä pois ja lasketellaan alas. Erilaisia välineitä sitten tietenkin riittää. Esimerkiksi Saltevo laskee splitboardilla, eli lumilaudalla, minkä saa keskeltä kahtia, jolloin siitä tulee kaksi suksea ylöspäin hiihtämistä varten.

Saltevolla ja Majavalla on pitkä suhde Leviin, mikä on saanut myös ihan virallisiakin muotoja, sillä pariskunta on tehnyt yhteistyösopimuksen Levin kanssa ja he toimivat hiihtokeskuksen vapaalaskulähettiläinä.

– Yhteistyössä Levin kanssa kehitellään näitä vapaalaskujuttuja. Esimerkiksi nämä randoreitit ovat yksi sellainen juttu, Majava sanoo.

Randoreitit on hyvin näkyvä asia ja ylöspäin hiihtely on koko ajan yhä suositumpi laji. Levin rinnekarttoihin on merkitty keltaisella viisi randoreittiä.

Levin skinnailu- tai randoreitit, ihan miten vain, eivät sijaitse kaukana rinteistä eivätkä lumivyörymaastossa. Yksi reiteistä, 6-hissin R.3 -reitti, on auki ja käytössä ympäri vuorokauden. Skinnaaminen tapahtuu aina omalla vastuulla.

– Hiihtokeskuksessa skinnaamisessa pitää olla säännöt. Kun rinteet olivat kiinni koronavuonna, niin porukka skinnaili rinteissä. Sitten kun hissit aukesivat skinnailu jatkui rinteissä, mikä aiheutti vaaratilanteita. Koska tarve oli, niin tehtiin selkeästi merkityt viralliset reitit, Saltevo avaa taustoja.

Suomessakin on skinnailtu jo pitkään, mutta juuri koronasulkujen aikaan lajin suosio kasvoi, kun hissit olivat kiinni, mutta laskemaan piti päästä.

– Kyllä siinä tapahtui sellainen iso harppaus. Ja kun ei päässyt ulkomaille, niin oltiin Lapissa, Majava sanoo.

Kaikki Levin randoreitit ovat ilmaisia, vaikka reittien huolto vaatii töitä ja alas lasketellaan usein hoidettuja rinteitä. Randoreiteissä näkyy Levin kokonaisuutta vaaliva perusajatus, joka on sama kuin esimerkiksi aina ilmaisissa hiihtoladuissakin, sillä kyllähän skinnailijat ja maastohiihtäjätkin pullakahveja ja ruokaa ostavat, majoittuvat sekä muitakin palveluita käyttävät. Skinnailu ei myöskään poissulje hissilaskemista.