Ihmiset

Neljä vuosikymmentä mökkitoimintaa Levin ytimessä: Immelmökit palkittiin Kittilän vuoden yrityksenä

Mäkitalon veljekset kasvoivat Sirkassa kymmenen sisaruksen perheessä. Immelmökkien perustajat sanovat oppineensa elämässä, että kaikki työ on arvokasta.

Kun ensimmäiset 12 Immelmökkiä rakennettiin Immeljärven rantaan vuonna 1984 Mäkitalon veljekset Arvo, Eero ja Markku sekä Martti Takala tekivät itse mahdollisimman paljon pohjatöistä vesi- ja viemärilinjoihin. Arvo työskenteli kunnassa vesi- ja viemäripuolella, Eero oli tielaitoksen hommissa ja Markku oli perustanut juuri tilitoimiston ja toimi Levin kasvavan rinneyhtiön toimitusjohtajana.

Nyt 40 vuotta myöhemmin veljekset, yhtiön osakkaat, istuvat kahvilla yhdessä mökeistä. Eero on ollut juuri hirvenpyynnissä, Markku rakentamassa mökille jätekatosta ja Arvo on hoidellut mökkialueen juoksevia asioita. Arvo on toiminut kokopäiväisesti Immelmökkien palkkalistoilla vuodesta 1997. Yhtiön kirjanpitoa tekee Markku ja kaikki osallistuvat vapaa-ajallaan muun muassa alueen kunnossapitoon.

Yhtiön neljäs osakas Martti Takala kuoli vuonna 2018. Hän oli Armi-siskon mies. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana sisarusten lapsia ja sisko Maire oli mukana paikkakunnalta poismuuttoon, vuoteen 2017 saakka. Mäkitalon katraaseen kuuluu yhteensä kymmenen sisarusta.

Immelmökkien tarina sai alkunsa 1980-luvun alussa Markku oli tuolloin kunnan elinkeinoasiamies ja kaavoitustyöryhmän sihteeri. Sirkassa yritettiin luoda kaava-aluetta Immeljärven pohjoispäähän, mutta valitusten vuoksi se meni nurin. Muutamaa vuotta myöhemmin Immelmökkien alueelle, lähelle Mäkitalojen kotitaloa, haettiin poikkeuslupaa, kun lainvoimaista kaavaa ei ollut. Valituksia tuli vain yksi, mutta kun sekin oikeudessa kumottiin, lupa irtosi.

Myöhemmin alue on laajentunut. Lamavuosien jälkeen vuonna 1995 rakennettiin neljä mökkiä lisää ja 2000-luvun alussa kuusi. Enimmillään Immelmökkejä oli 28, mutta kun osa on myyty, niitä on nyt 17. Myös uudella Immeljärven pohjoispuolen kaava-alueella Mäkitaloilla on käyttämätöntä rakennusalaa.

Suomalaiset ovat mökkikansaa, mutta Mäkitalot ovat olleet jo kolmen vuosikymmenen ajan ulkomaalaisryhmien majoittamisessa edelläkävijöitä. Virolaiset ryhmät majoittuivat kokeeksi paikalle 30 vuotta sitten marraskuussa. Siitä lähtien virolaisia hiihtomaajoukkueita on käynyt vuosittain. Briteistä ja hollannista matkailijoita on käynyt myös vuosikausia. Lennot Britanniasta alkoivat vuonna 1998, ja parhaat talviviikot ovat olleet täynnä. Ulkomaalaiset perheet ottavat mielellään mökin lomansa ajaksi.

– Ympärillä on lapsille leikkikavereita ja heistä mökissä on kotoisampaa. Perheet varaavat mökkejä myös suoraan, Markku sanoo.

– Moni on kulkenut jo yli kymmenen vuotta. He tietävät, että täällä on turvallista ja ovat tulleet uudelleen, kun kerran ovat käyneet, Arvo lisää.

Mäkitalot kertovat, että takkatuli on erityisen tärkeää briteille. Polttopuut ovatkin Immelmökeillä majoittujille maksuttomia. Opastusta tulisijan käyttöön tarvitaan, mutta asiakkaat ovat Arvon mukaan oppineet jo hyvin.

– Normaalisti emme mene häiritsemään mökeille, mutta kun oli 50 astetta pakkasta, kuljin joka päivä kysymässä, että onko kaikki hyvin ja että tuleeko vettä, Arvo sanoo.

Tuolloinkin tuli veljesten mukaan hyvää palautetta — asiakkaat saivat kokea kylmän ja heillä oli koko ajan turvallinen olo. Perheyrityksen paikallistuntemuksesta ylipäätään tulee kiitosta.

Ruokailujen suhteen asiakkaat ovat omatoimisia. Aamupalaa haluavat voivat mennä läheiseen hotelliin ja myös catering-palveluita käytetään.

Ovet eivät ole olleet Immelmökeissä kiinni 40 vuoden aikana edes kesällä, vaikka sillä ei vielä lyödäkään leiville.

– Pitäisi saada paikat pysymään auki, että saataisiin kesämatkailu käyntiin. Alussa se ei ole hyvä bisnes, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle, Markku sanoo.

Rannan lähesyys on Immelmökeillä valtti ja paikalta löytyykin asiakkaille sup-laudat ja veneet.

– Ollaan keskellä kylää järven ja joen rannalla, tällaista harvalla on, Markku sanoo.

Se, että veljekset osaavat itse tehdä asioita käsillään, on Aukusti-isän perintöä. Hän valmisti lapsilleen suksetkin ja työskenteli uitoissa ja metsätöissä. Lapsillekin tuli aikoinaan tutuksi niin pöllien parkkaaminen kuin polttopuiden tekokin.

– Kaikki työ on arvokasta ja joka työssä oppii jotain — sen olen sanonut lapsillekin. Oppi ei mene koskaan hukkaan, Markku sanoo.

Veljekset ovatkin aikoinaan vetäneet muun muassa kalanviljelylaitoksen toimintaa ja pyörittäneet Levin hiihtohissiä. Markku toimi Levin hissien toimitusjohtajana vuoteen 1987 saakka ja rakennutti muun muassa kesäkelkkaradan, ensimmäisen lumetusjärjestelmän ja Vinkkarin. Markkulla on pitkä historia myös yrittäjäjärjestöissä toimimisesta.

Kestävän kehityksen periaate on Mäkitalojen mukaan tärkeää heidän yritystoiminnassaan. Se näkyy muun muassa kodinkoneiden elinkaaressa. Äskettäin 30 vuoden ikäinen pesukone oli hetken aikaa rikki, mutta hihnan vaihdon jälkeen se toimi taas. Varastossa on aina myös esimerkiksi kuivauskaapin lämpöyksiköitä, kahvinkeittimen kannuja, mikroja ja kiukaita. Jos jotain menee rikki, kestää vain hetken ja uusi on paikallaan.

Muokattu 27.10. klo 11.06: Korjattu nimivirhe ja lisätty Martti Takalon nimi myös alkusanoihin.