Paikallisuutiset

Miten paukkupakkasissa tarkenee? Lue tutkijan pukeutumisvinkit talven pakkassäihin

Kovat pakkaset ovat pyyhkäisset yli Suomen. Kysyimme asiantuntijalta, millainen pukeutuminen suojaa kylmältä talvisäältä.

Kuluvana talvena on riittänyt kovia pakkasia, mitkä eivät näytä loppuvan.

Miten pitäisi pukeutua, ettei kylmä yllätä? Materiaaleja on tarjolla laidasta laitaan. Kysyimme asiantuntijalta, mitä vinkkejä hän antaa kylmille keleille.

Kerrospukeutuminen päästä jalkoihin on Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Sirkka Rissasen mukaan kylmällä säällä paras ratkaisu. Hän tutkii työkseen lämpöfysiologiaa ja fyysistä toimintakykyä erilaisissa töissä.

Mutta millaista vaatemateriaalia Rissanen suosittelee pakkaskeleille?

– Pakkaskelillä merinovillainen alusasu on varmaan ihan hyvä. Fleece- tai villa-asustetta vielä siihen päälle, Rissanen sanoo.

Villa on siitä hyvä materiaali, että vaikka se sitoo kosteutta, se myös säilyttää lämmöneristävyytensä.”

Kovasti hikoileville ja aktiivisille hän suosittelee teknisiä alusasuja, jotka ovat polyesteristä tai sekoitemateriaaleista tehty.

– Alimmaisen kerroksen pitäisi siirtää kosteus uloimpiin kerroksiin. Toisaalta villa on siitä hyvä materiaali, että vaikka se sitoo kosteutta, se myös säilyttää lämmöneristävyytensä paremmin.

Polyesterista ja muista materiaaleista tehtyjä aluskerrastomateriaaleja on monenlaisia: Rissanen kuvailee, että toiset laadut tuntuvat aina iholle kylmiltä, koska ne ovat niin sileitä. Jos ei hikoile, niin tärkeintä on pukeutua kerroksittain siten, että materiaalien väliin jää mahdollisimman paljon ilmaa.

– Ilma on se hyvä eriste, jota jää vaatekerrosten väliin. Kun pörröisen villapuseron kuitujen väliin jää ilmaa, se eristää hyvin. Päällimmäisenä kerroksena voi olla untuva- tai tikkitakki.

Kylmyydelle erityisen herkkien alueiden suojaaminen on tärkeää.

– Pään ja kaulan alue on hyvä suojata, koska kaulan alueella kulkevat suuret kaulavaltimot huolehtien aivojen verenkierrosta. Päätä on hyvä suojata, koska pään suurten verisuonten kautta poistuu paljon lämpöä. Kädet ja jalat suojataan esimerkiksi rukkasilla ja tukevilla talvijalkineilla.

Varsinkin astmaa ja sydänsairauksia potevien on otettava erityisen kylmä sää huomioon, Rissanen muistuttaa. Pakkanen vaikuttaa ääreisverenkiertoon supistaen sitä, mikä nostaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä.

Kylmä ja ilmankosteudeltaan kuiva ilma puolestaan kuormittaa keuhkojen ja hengityselimistön toimintaa.

– Toiminta kannattaa rajoittaa itselle sopivaksi, eikä pidä olla liian pitkää aikaa ulkona, Rissanen sanoo ja lisää, ettei rankoille hiihtolenkeille kannata lähteä, koska liian kylmässä se voi olla keuhkoille haitallista ja kuormittaa sydäntä liikaa.

Suomen talveen kuuluvat kylmätkin olosuhteet muistutuksena siitä, missä asutaan.”

Onko pakkaskeli tutkijan lempisää?

– Ei se sinällään ole, kun ei pääse hiihtämään, Rissanen naurahtaa.

– Kyllähän Suomen talveen kuuluvat kylmätkin olosuhteet muistutuksena siitä, missä asutaan, ja mitä vaikutuksia pakkasella ihmisiin onkaan. Siinä mielessä tutkijana kiinnostaa, miten ihmiset pärjäävät.

Rissanen toteaa, että pakkasten kova kiristyminen rajoittaa jonkin verran tekemisiä. Olisi viisasta katsoa, mitä toimintaa sää sallii, eikä lähteä vain uhkarohkeasti palelluttamaan itseään.