Muualta Lapista

Matkailuala vetää taas työntekijöitä – Lappi houkuttelee yhä enemmän myös ulkomaalaisia ammattilaisia

Matkailualan rekrytointitilanne on kuluneen syyskauden aikana jatkanut piristymistään koronan jälkeisten haastavien vuosien jälkeen.

Työpaikkojen määrä on kasvanut, ja matkailualalla on taas vetovoimaa. Kilpailu osaajista kasvaa, ja työnantajia vertaillaan keskenään entistä tarkemmin.

Näin kertoo Lapland Hotels & Safariksen teettämän tuore tutkimus.

Monet matkailualalta koronan aikaan lähteneet ovat palanneet tutun työn pariin, ja samalla Lappi houkuttelee yhä enemmän ammattilaisia myös ulkomailta. Lappi koetaan nyt erityisen kiinnostavana sekä asiakkaiden että työntekijöiden keskuudessa.

– Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja olemme houkutteleva työnantaja sekä nykyiselle henkilöstöllemme että uusille osaajille. Tällä hetkellä kansainvälisyysaste kausityöntekijöiden osalta on 35 prosenttia. Uskomme, että tämä kasvaa edelleen, kertoo Lapland Hotels & Safariksen henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen tiedotteessa.

Hotelliketju on kuluneen syksyn aikana hakenut palvelukseensa sekä kausityöntekijöitä että ammattilaisia ympärivuotisiin työsuhteisiin. Haku on pitänyt sisällään esimerkiksi vastaanottovirkailijoita, osastopäälliköitä, kokkeja, tarjoilijoita, hiihdonopettajia sekä safari- ja rekikoiraoppaita.

– Olemme saaneet täytettyä tämän vuoden avoimet työpaikkamme lähes kokonaan. Lapland Safariksen avoimet kausityöpaikat olemme täyttäneet sataprosenttisesti. Hotelli- ja rinnepuolen täyttöaste on tällä hetkellä 98 prosenttia, ja se on kasvanut viime vuoteen nähden reilusti, summaa Tahvanainen.

Lapland Hotels & Safariksen palveluksessa työskentelee sesongista riippuen noin 700–1 950 matkailualan ammattilaista.

Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on pientä, ja myös kausityöntekijöiden paluuprosentti on parantunut koko ajan sen ollessa tällä hetkellä 50. Tänä vuonna kausityöntekijöiden paluuprosentti kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuoteen nähden.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 312 iältään 18–45-vuotiasta suomalaista, jotka työskentelevät tai voisivat ajatella työskentelevänsä hotelli- tai ravintola-alalla tai muissa matkailualan tehtävissä.