Urheilu
Maajoukkueet näkyvät rinteessä ja katukuvassa – Suomen nuori joukkue nauttii Levillä harjoittelusta ja palautumisesta
Suomen miesten alppimaajoukkue harjoittelee Levillä, kuten monet muutkin maajoukkueet. Miehet pukevat kisanutun ylleen sunnuntaina 17.11., kun Levillä jaetaan pujottelun maailmancupin pisteitä.
Salomo Sirviön mukaan Sirkan kylä on ollut täynnä elämää jo viikkokaupalla ennen kisatapahtumaa.
– Varsinkin ensimmäisinä päivinä täällä oli ihan mielettömästi porukkaa. Oli monta rataa ja laskijoita pikkujunnuista eri maiden maajoukkueisiin. Ratavuorot alkavat kello 7.30 ja päättyvät 19.30. Rinteessä on 3-4 rataa ja kaikki kahden tunnin vuorot varattuina. Saas nähdä mikä on meininki, kun Söldenin kisan jälkeen loputkin maajoukkueet saapuvat tänne.
Vaikka Lapissakin on ollut poikkeuksellisen lämmintä, rinne on Sirviön mukaan ollut hyvässä kunnossa. Pohjoiseen on saapunut kylmempää säätä, pientä pakkasta, joten rinneolosuhteet pysyvät laadukkaina myös jatkossa. Minkälaisten asioiden ääreltä Sirviö löytyy, kun ei ole treenaamassa?
– Yritetään optimoida palautumista, pientä aamulenkkiä ja semmoista. Yritämme myös syödä tarpeeksi. Pari kertaa ollaan käyty keilaamassa ja dartsia heittämässä. Meillä on myös pleikkari mukana, joten sitä tulee välillä pelattua. Useimmiten jotain sota- tai autopelejä.
Sirviö on tehnyt itselleen selkeän tavoitteen Levin maailmancupin kisaan.
– On kiva lähteä pistejahtiin. Suunnitelmana on tehdä ylätasaiselle pohjat ja jyrkällä jäädä mahdollisimman vähän.
Levillä Suomi saa isäntämaana ilmoittaa kisaan kuusi laskijaa.
Suomen alppimaajoukkueet ovat hyvin nuoria, kaikki laskijat ovat reilusti alle 30-vuotiaita, keski-ikä on lähempänä 20-vuotta. Ainoastaan Nella Korpio ja Emil Keränen ovat syntyneet edellisellä vuosituhannella, vuonna 1999. Sirviön mukaan miesten joukkueessa on hyvä, kaikkia eteenpäin vievä henki.
– Ollaan kaikki aika samanhenkisiä ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Meillä on kiva meininki, jossa kaikki yrittää puskea toisiaan eteenpäin. Joukkueessa voi myös ottaa muista mallia ja inspiroitua heidän tekemisistään.
Joukkueen valmentaja on itävaltalainen Mario Rafetzeder, mutta oppia jaetaan myös laskijoiden kesken.
– Toimimme välillä myös toisemme valmentajina ja sparraajina. Joskus kysyn muilta tai minulta kysytään vinkkejä joko laskemiseen liittyen tai jostain muusta asiasta. Joukkueesta on kyllä apua ihan kaikessa tekemisessä.
Alppihiihdossa suoritusta mitataan useimmiten kellolla, joka on lahjomaton kapine. Sirviön mukaan Suomen treeneissä kelloa katsotaan, mutta sieltä ei löydy ainoaa totuutta.
– Vaikka olemme joukkue, olemme yksilöurheilijoita. Kaikki eivät yritä olla joka päivä erityisen nopeita, vaan esimerkiksi välillä keskitytään johonkin tekniseen yksityiskohtaan. Joskus voi olla, että kaikki ollaan muutaman sadasosan sisällä ja eri jätkät ovat eri päivinä nopeimpia. On tietysti kiva olla treeneissä nopeampi kuin muut.
Joukkue on hyvin tiiviisti yhdessä, liki ympäri vuoden, joten kavereiden tavat tulevat hyvin tutuiksi. Savolaisia pidetään sosiaalisina, mutta Sirviö kertoo kaipaavansa myös omaa rauhaa.
– Kyllä kaverit alkavat välillä ärsyttämään. Oma tila ja oma huone on parasta, että siellä saa sitä omaa rauhaa, jos sellaista tuntuu tarvitsevan. Meidän joukkueessa ollaan kaikki aika rauhallisia, eikä kukaan ole erityisen puhelias. Menee vähän päivän mukaan, kuka on eniten äänessä.
