Hyvinvointi

Luonnossa liikkujalle turvallisuuden pitäisi olla ykkösasia – ”Metsä-äly ja maalaisjärki ovat katoamassa”

Turvallisuusasiantuntija Oula-Matti Peltonen opasti Levillä ihmisiä turvallisen luonnossa liikkumisen saloihin. Kuva: Janne Pussila

Turvallisuusasiantuntija Oula-Matti Peltonen opasti Levillä ihmisiä turvallisen luonnossa liikkumisen saloihin.

Peltonen on nähnyt pitkällä urallaan muutoksen, kuinka yleinen tietoisuus tai suhtautuminen turvallisuusasioihin on osin katoavaa kansanperinnettä.

– Sellainen metsä-äly ja maalaisjärki ovat katoamassa. Usein luotetaan vain siihen, että jos jotain sattuu niin viranomaiset tulevat pelastamaan, Peltonen sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Luonnossa liikkujan turvallisuuskurssilla keskityttiin ennakointiin, varustautumiseen ja ensiaputaitoihin runsaiden käytännön vinkkien myötä.

Peltosen mukaan turvallisuus on nousee yhä enemmän esille Suomen outdoor-kulttuurissa, mutta kaikkia viesti ei tavoita.

– Harrastamisen kulttuuri kehittyy, kun kursseja järjestetään yhä enemmän ja lajiliitot pitävät huolta omistaan. Samalla vapaampi satunnainen luontoliikunta on lisääntynyt, mikä näkyy myös siinä, että hälytystehtävien määrä Lapissa kasvaa. Esimerkiksi marja-aika tietää etsintöjä ja suohon uponneiden hillastajien pelastamisia, Peltonen sanoo.

Peltosen mukaan ihmisiä on näkynyt luonnossa heikoissa varusteissa koko ajan enemmän korona-ajoista lähtien.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Lisäksi haasteena on matkailijamäärän räjähtäminen talvimatkailussa.

Peltonen tiivistää luontoon lähtevän turvallisuussuunnitelman kolmeen perusasiaan.

– Täytyy olla suunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma. Lisäksi on plus1-tekijä, eli esimerkiksi siihen on varauduttava, että jos maastossa voi tulla vastaan joku yllättävä tilanne kuten loukkaantunut henkilö. Viime keväänä Saariselällä oli norovirusta autiotuvilla, mikä oli varmasti yllättävää, vaikka niin on käynyt ennenkin.

Vaikka omaa toimintaa voikin tiettyyn pisteeseen saakka ennakoida ja yllättäviinkin tilanteisiin varautua, niin luonnossa on yksi tekijä, jonka voimaa ei voi ikinä aliarvioida.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Jos lähtee vaikka maastoon pyörällä, niin täytyy varautua ja kelin muuttuessa muuttaa suunnitelmaa. Myös hätätilanteeseen on syytä varautua. Pimeys, kova tuuli, ukkonen, liukkaus, kuumuus, pakkanen, syöksyvirtaukset, trombit ja ukkoskuurot ovat myös mahdollisia vaaratekijöitä.

Luonnossa liikkujalle on tarjolla lukematon määrä turvallisuuteen liittyvää välineistöä. Kuva: Janne Pussila

Peltonen kuvailee turvallisuutta kolmen tekijän yhdistelmänä. Fyysinen turvallisuus lienee kaikille selvä, mutta huomioon täytyy ottaa myös psyykkinen turvallisuus eli pelon hallitseminen ja sosiaalinen turvallisuus, kuten esimerkiksi ryhmäpaineen tunnistaminen.

Myös riskien arviointi ja puntarointi on ensiarvoisen tärkeää.

– Aina pitää miettiä tunnistetaanko riskit tai voidaanko kaikkia riskejä edes ennakoida. Sen jälkeen on pohdittava voidaanko jäännösriskit hyväksyä, Peltonen sanoo.

Peltonen nostaa esiin myös puolustusvoimista tuttua kehäajattelua.

– Ensimmäinen kehä on minä itse, toinen vaikka pikku reppu, kolmas esimerkiksi ahkio. Jos joku näistä katoaa, niin täytyy pitää huolta löytyykö muista kehistä esimerkiksi juotavaa tai tulentekovälineet. Lisäksi on muistettava, että esimerkiksi yksi otsalamppu on nolla ja vasta kaksi otsalamppua on yksi.

Kokenut turvallisuusasiantuntija korostaa, että asianmukainen turvallisuusoppi kantaa lajirajoista huolimatta.

– Onpa oma laji ulkona sitä tai tätä, niin kaikki liittyy jotenkin turvallisuuteen. Kaikesta voi ottaa oppia.

Vinkkejä luonnossa liikkujille

Tarkista onko kartat ajan tasalla, joita on syytä käyttää äppien lisäksi. Reiteillä voi olla poikkeusjärjestelyjä.

Harjoittelulla saa vastustuskykyä erilaisiin tilanteisiin.

Selviytymistaitoja: navigointi, ensiaputaito, taito majoittua myös huonossa kelissä, neste ja ravinnon hommaaminen.

112-sovellus puhelimeen.

Huolehdi kännykän lämpimänä pysymisestä kylmällä kelillä. Varavirta mukaan.

Jaa tietoa retkestä. Esimerkiksi vaelluksella tupakirjoihin kannattaa kirjata ketä on liikkellä ja minne menossa.

Annika Häyrynen osallistui Levillä luonnossa liikkujan turvallisuus -kurssille. Kuva: Janne Pussila

Oppi ei kaada ojaan kokenuttakaan

Annika Häyrynen osallistui Levillä Helly Hansenin luonnossa liikkujien turvallisuus -kurssille, vaikka hänellä on osaamista jo omastakin takaa.

Häyrynen liikkuu luonnossa niin työnsä puolesta kuin vapaa-ajallaankin.

– Kaikkea perusulkoilusta ja päiväretkistä viikon talvivaelluksiin. Vesiurheilua ja lumilajeja alppihiihdosta lautailuun. Monennäköistä tulee tehtyä.

Häyrynenkin korostaa, että luonnossa liikkuessa turvallisuus on lähtökohta numero yksi.

– Se on se asia mikä täytyy huomioida ensimmäisenä ja tehdä turvallisuussuunnitelmat, mitkä on tuolta opiskelumaailmasta tuttuja. Turvallisuus on otettava aina huomioon, oli ympäristö mikä tahansa, liikunnanohjaajan ja alppihiihdon opettajan koulutukset suorittanut sekä luonto- ja elämysliikuntaan erikoistunut Häyrynen sanoo.

Vaikka Häyrysellä on alan ammattilaisena paljon osaamista turvallisuusasioissa, niin lisäoppi ei ole koskaan liikaa turvallisuudesta puhuttaessa.

– Aina tulee jotain uutta esimerkiksi ensiapuvälineistä, mistä on hyvä päivittää uutta tietoa. Aina tulee myös uusia turvallisuuteen liittyviä välineitä markkinoille.

Häyryselle tärkeimmät asiat outdoor-turvallisuudessa ovat varusteet ja maaston tuntemus varsinkin uusissa olosuhteissa.

Häyrynen on joutunut ottamaan oppejaan käytäntöön, joten kaikki aika ja vaiva turvallisuusasioiden suhteen ei ole mennyt hukkaan.

– Olen käyttänyt näitä taitoja vesillä ja esimerkiksi hiihtovaelluksella. Hyvä, että on tullut opeteltua.

Ilmoita asiavirheestä