Paikallisuutiset

Levi sai oman oluen – “Voi nauttia liikoja miettimättä”

Lapin Panimo keskittyy valikoiman laatuun, ei laajuuteen.

Lapin Panimon Levi-olut on tyypiltään vaalea lager. Kuva: Aapo Laakso

Saunaoluet täältä, kertoo kuninkaallisen violetti kyltti rovaniemeläisellä teollisuusalueella.

Kyltti ohjaa Lapin Panimon pihaan. Rakennuksessa toimii panimon ja tehtaanmyymälän lisäksi myös pieni Salakapakka-niminen pubi.

– Vuonna 2016 kun avattiin panimo, tuli Rovaniemestä kaupunki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Panimomestari Arturs Dutka on toinen panimon perustajista. Vitsin pohjana on sanonta, jonka mukaan kylästä tekee kaupungin kaksi asiaa: yliopisto ja panimo.

Panimo valmistaa erikoistuotteita myös tilauksesta. Panimomestari Arturs Dutka esittelee äkäslompololaiselle Jounin Kaupalle valmistuvaa oluterää. Kuva: Aapo Laakso

Latviasta Bauskan panimokaupungista kotoisin oleva Dutka teki aiemmin uraa Radisson-hotelliketjun koulutettuna hovimestarina ja kiersi maailmaa. Suomeen hän asettui parikymmentä vuotta sitten.

– Opiskelin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, kun Lapin Kullan valmistus lopetettiin Torniossa. Siitä ajatus lappilaisesta panimosta lähti hautumaan, Dutka kertoo.

Panimomestariksi hän kouluttautui maineikkaassa VLB:n instituutissa Berliinissä. Dutkan mukaan saksalaiset ovat lajissa parhaita, ja saksalainen oluen tieteellinen tutkimus on sen pohjana, mitä nykypäivänä oluesta tiedetään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Selkeät ja erottuvat etiketit ovat osa Lapin Panimon ilmettä. Panimomestari Arturs Dutkan mukaan huolellisesti tehty brändi on yksi pienpanimon tärkeimmistä asioista. Kuva: Aapo Laakso

Pedantti lähestyminen paistaa Lapin Panimon toiminnasta. Ennen panimon käynnistämistä piti tehdä selvityksiä muun muassa siitä, oliko Lapissa ylipäätään kysyntää paikalliselle panimolle. Ohjelmaan kuului, ja kuuluu edelleen, myös opintomatkoja Saksaan. Sellaisella pääosa panimon viidestä työntekijästä on myös haastatteluhetkellä.

Tällä hetkellä Lapin Panimo tuottaa kymmenkuntaa eri olutta ja paria long drinkiä. Dutka kertoo, että valikoima on haluttu pitää maltillisen kokoisena, jotta jokainen olut on laadukas ja erilainen. Laadukas oluen runko on tärkeä, eikä oluita humaloida liian kitkeriksi.

– 60 prosenttia meidän myynnistä tapahtuu ravintoloiden kautta. Liian humaloitu olut on ruoan kanssa huono, sillä se ottaa ruoan mausta pois.

Dutkan mukaan monilla panimoilla erilaisia tuotteita on liiankin kanssa, ja valikoimat vaihtuvat turhan tiuhaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Suomessa valmistetan 1800:aa uutta pienpanimo-olutta. Monesti käy niin, että ihminen löytää hyvän kaupasta oluen, ja seuraavalla kerralla sitä ei enää saa.

Rovaniemellä olutta pannaan itävaltalaisilla Flecksin panimovälineillä. Kuva: Aapo Laakso

Panimon uusin tuote on Levi-olut, joka kuuluu tunturiolutsarjaan. Dutka kertoo, että Levin nimeä kantavaa olutta viriteltiin jo vuonna 2018, mutta suunnitelmat kaatuivat pandemian vuoksi. Uuteen yritykseen aloite tuli Levin K-Supermarketin kauppiaalta. Tällä kertaa olutta alettiin tehdä jatkoksi sarjaan, johon kuuluivat jo muun muassa Ylläs-, Saana ja Pyhä-Luosto-oluet.

– Oluen reseptit tehdään meillä aina tarinan kautta. Levi-olut on helposti juotava vaalea lager, josta voi nauttia liikoja miettimättä.

Levi-olut on myös panimon miedoimmasta päästä. Dutkan mukaan se on tietoinen valinta, koska Levillä harrastetaan. Miedompi olut ei pilaa seuraavan päivän lasketteluja tai husky-ajelua.

Panimon yhteydessä toimii tehtaanmyymälä ja pieni pubi, jossa seinän takana pantua olutta saa hanasta. Kuva: Aapo Laakso

Pienet pois tapahtumista

– Etelässä on paljon panimoita, toteaa Lapin Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Arturs Dutka.

Lapissa on kaksi toiminnassa olevaa panimoa. Lapin Panimon lisäksi olutta panee Tornion Panimo. Loput Suomen 121:stä pienpanimosta ovat etelämpänä, valtaosa Uudellamaalla. Siellä erottuminen paikallisuutta korostavilla markkinoilla alkaa olla hyvin vaikeaa.

Dutkan mukaan korona ja sitä myötä kotimaanmatkailu toi pienpanimoille hetkellisen kasvun, mutta koronan jälkeen kuluttajien rahat löysivät taas muuta käyttöä. Samalla panimoiden kustannukset ovat nousseet, ja panimoita onkin mennyt nurin monta.

– Näillä tiedoilla en tällä hetkellä perustaisi uutta panimoa.

Oman mausteensa alalle tuovat isot panimot, jotka haalivat suurten tapahtumien oluenmyynnin itselleen. Tapahtumamyynnillä pienet panimot voisivat tehdä kokoonsa nähden merkittävää tulosta, mutta Suomessa pienpanimoilla ei ole juurikaan asiaa esimerkiksi musiikkifestivaaleille. Niiden oluttarjonta on yksipuolista ja hinnat tapissa.

– Tapahtumissa 9,5 euroa peruslagerista tölkissä on aivan liikaa.

Dutka toivoisinkin höllennyksiä alkoholilakiin esimerkiksi pop up -anniskelun osalle, jotta useammalla panimolla olisi mahdollisuus saada osuutensa Suomen lyhyestä kesäsesongista.

Kuva: Aapo Laakso
Fakta

Lapin Panimo

Yritys perustettu 2015, panimotoiminta alkoi 2016.

Työllistää 5 henkeä.

Kotipaikka Rovaniemi.

Suomen pohjoisin toiminnassa oleva pienpanimo.

Vuosituotanto 110 000–130 000 litraa.

Ilmoita asiavirheestä