Ruoka
Lapin hillasadosta on tulossa keskinkertainen – vain kova hellejakso voi pilata toiveet täysistä marjaämpäreistä
Toreilla, kauppojen pihoilla ja muissa kohtaamispaikoissa puheet kääntyvät tähän vuodenaikaan hyvin usein kesän marjasatoon, joista kypsymisjärjestyksessä ensimmäisinä ovat hillat.
Lämpimät säät ja sopiva määrä vesisateita ovat tehneet tehtävänsä, mikä tarkoittaa, että hillat ovat monin paikoin Lappia jo raakileina -näin myös Kittilän korkeudella.
Luken erikoistutkija Rainer Peltola kertoo muutamien korpialueilla kasvavien uroskukkien olevan vielä auki, mutta hillojen pölytys- ja kukinta-ajan voidaan käytännössä katsoen olevan jo ohi.
– Hillan satonäkymät ovat sekä valtakunnallisesti että Lapissakin keskinkertaiset. Voi olla paikkoja, joissa hillaa on enemmälti ja vastaavasti vähempimarjaisia alueita. Eteläisen ja keskisen Lapin alueilla ollaan saatu viime vuosina niin hyviä hillasatoja, että nyt palaillaan siltä osin normaaliin, Peltola muistuttaa.
– Kukkia on ollut tavanomainen määrä ja pölytyskelit ovat olleet tavanomaiset, mutta mikä tänä vuonna on ollut mukavaa on se, että hallalta on vältytty koko maassa.
Ainoat vielä tässä vaiheessa hillasatoa uhkaavat tekijät ovat marjan laatua heikentävät kovat helteet sekä harvinaiset, mutta Kittilänkin korkeudella mahdolliset heinäkuiset hallayöt.
Alkukesän raesateiden ei uskota vaikuttaneen satoon, sillä ne olivat hyvinkin paikallisia.
Hillaa pölyttävät ensisijaisesti kukka- ja sukaskärpäset sekä metsän reunamilla hyvän lentokykynsä ansiosta pölyttäjien eliittiin kuuluvat kimalaiset. Hillan pölytys on herkkä prosessi, minkä vuoksi aivan avosoilla pölyttäjillä on tuulesta ja kylmästä johtuen heikot olosuhteet työn loppuun saattamiseksi.
Sääskikoiraat saavat ravintonsa kukista, mutta pölyttävätkö ne, niin siitä ei ole Suomessa varmaa tutkimusta. Joka tapauksessa sääskien merkitys pölyttäjinä on hyvin marginaalinen.
– Parhaat hillapaikat löytyvät soilta, joissa on jonkin verran peitteisyyttä sekä metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeen tuntumasta. Jos avosuolle tulee hillaa, niin se on silloin yleensä todella hyvä sato, Peltola kertoo.
– Poimimaan päästänee lämpötilasta johtuen parin kolmen viikon kuluttua. Luonnonmarjat kypsyvät jopa yllättävän uskollisesti samoihin aikoihin. Jotkut varaavat lomansakin poiminta-aikaan, mikä kertoo siitä, että totuttuun aikatauluun voi luottaa.
Hillan tavoin myös mustikka on Kittilän korkeudella raakileena.
Mustikan kukinta on ollut kuluvana suvena, viime kesän vähäisistä kukka-aihioiden määristä johtuen hieman heikompi kuin yleensä, mutta jos kovilta helteiltä vältytään, myös mustikkasadosta tullee tavanomainen.
– Toinen mustikkasatoa pienentävä tekijä löytyy toukokuun lopun korkeasta lämpöjaksosta, joka kiritti marjan kukkimaan, mutta lyhyestä jaksosta johtuen pölytysolosuhteet eivät olleet sille parhaat mahdolliset, Peltola toteaa.
– Toisaalta kypsymistappioita ei ole ollut ollenkaan koska vettä on riittänyt. Mustikat ovat raakileina jo Kittilänkin korkeudella.
Tällä hetkellä kukintavaiheessa olevan puolukan osalta satonäkymät ovat suurella varauksella keskimääräistä paremmat.
– Kukkia on ollut paljon. Puolukan pölytyssäät ovat olleet kohtuulliset vaikka sateitakin on ollut, mutta puoliukka ei ole niinkään herkkä sateilla kuin alhaisille lämpötiloille, Peltola sanoo.
– Puolukka tulee olemaan selvästi etuajassa, mutta hillan ja mustikan osalta on niin paljon hajontaa, että en sanoisi niiden olevan keskimääräistä aikaisemmassa.
