Paikallisuutiset

Kokenut vaeltaja esittelee Levillä kirjaansa vaikuttavista retkeilyreiteistä

Lapin retkeilyreitit on Harri Ahosen seitsemäs luontoteos. Kirjassa tarjoillaan 225 päiväreittiä pitkin Lappia.

Harri Ahonen sai ajatuksen Lapin retkeilyreittien kokoamisesta kirjaksi istuskellessaan Norjassa Rastigaisa-tunturin huipulla. Hän oli parhaillaan laatimassa kirjaa Pohjois-Norjan luontokohteista. Kilometrin korkeuteen kohoavan tunturin huipulta näki kauas.

– Katsoin, että hei, onpa hauska, tuolta näkyy Lappi. Ei mennyt montaa minuuttia, kun tuli mieleen, että pitäisikö tehdä Lapista samanlainen kirja kuin Finnmarkista, Ahonen kertoo.

Kun teos Pohjois-Norjan vaelluskohteista oli valmis, Ahonen keskittyi Lapin reitistöön. Maaliskuussa ilmestyvään teokseen päätyneet noin 225 päiväreittiä Ahonen kulki, kirjasi ja valokuvasi pääosin viime ja toissa kesänä.

Teos on tamperelaisen Ahosen seitsemäs retkeily- ja vaelluskirja. Suuri osa hänen aiemmista teoksistaan esittelee Norjan kohteita, sillä hän on asunut maassa kahteen otteeseen.

– Siellä tuli harrastettua retkeilyä ja vaeltelua aika paljonkin. Se oli luonnollinen lähtökohta, hän sanoo.

Lappi ei ollut Skandinavian reittejä kolunneelle Ahoselle täysin vieras, mutta kirjaprojektin myötä se myös yllätti. Norjan kohteisiin hän ei Suomen Lapin kohteita halua verrata.

– En vertaile maita toiseensa, vertailen ennemminkin luontotyyppejä. Otan luontokohteen aina omana yksittäisenä kohteenaan. Lapissa on oikeasti hienoja paikkoja, hän sanoo.

Ahonen on jakanut Lapin teoksessa viiteen kokonaisuuteen, Etelä-Lappiin, Pohjois-Lappiin, Itä-Lappiin, Tunturi-Lappiin ja Tornionjokilaaksoon. Retkeilyreitit keskittyvät Lapissa matkailukeskusten läheisyyteen, mutta Ahonen ei tyytynyt ilmeisimpiin.

– Olen koettanut löytää reittejä koko Lapin alueelta, kuitenkin helposti saavutettavia, jotta kirjasta ei tule matka keskukselta toiselle. Siinä on aika paljon reittejä vähän muualtakin, hän kertoo.

Lähes kaikki reitit ovat päiväreittejä, jotka voi kulkea kävellen. Noin 70 reiteistä on maastopyöräreittejä, ja niistä noin kaksi kolmasosaa on sorastettuja.

Kaikki reitit ovat Ahosen mukaan tavalla tai toisella merkittyjä.

– Jossain saattaa olla vanha merkintä tai osittainen merkintä. Voi olla myös, ettei reittiä ole varsinaisesti merkitty mutta se on muuten niin selkeä, ettei siltä voi eksyä, esimerkiksi kärrytie.

Kirjan reittikuvaukset vaihtelevat reitin pituuden mukaan. Maastoon liittyvien osuuksien lisäksi niissä on mukana myös esimerkiksi historiatietoja.

– Se voi olla vaikkapa sotien jälkeistä metsästyskulttuuria tai 1920-luvun retkeilykulttuuria. Toinen maailmansota on myös teema, jota ei pysty ohittamaan, Skandinavian historiaa ja aatehistoriaa opiskellut Ahonen sanoo.

Kirjassa opastetaan retkeilijä myös jokaisen reitin lähtöpaikalle.

Pallastunturi on todella kaunis. Se on herkän kaunis tunturimassiivi, ja on sillä tavalla erilainen kuin mikään muu, minkä olen nähnyt.

Ylläksen, Pallaksen, Levin ja Saariselän alueet sekä Urho Kekkosen kansallispuisto olivat Ahoselle entuudestaan tuttuja. Levin, Ylläksen ja Pallaksen reitteihin hän on tutustunut viime vuosina etenkin maastopyöräillen.

– Pallastunturi on todella kaunis. Se on herkän kaunis tunturimassiivi, ja on sillä tavalla erilainen kuin mikään muu, minkä olen nähnyt, Ahonen sanoo.

Myös esimerkiksi Taatsin seita Kittilän Pokassa teki vaikutuksen Ahoseen, samoin Inarinjärvi.

– Utsjoki oli siitä hieno, että se oli vähän kuin toinen maa. En pysty vielä toistaiseksi selittämään, mistä se johtuu.

Pöyrisjärvelle pyöräillessä vastaan tuli pieni pala erämaata, ja mieleen jäi myös Hetta–Näkkälä-reitti.

– Mikä fillarireitti – voi morjes! Siinä joutuu tekemään ihan oikeasti töitä. Se on kivikkoinen, ja puita kaartuu reitille, tulee pari suota vastaan ja pitää osata valita oikeita polun- ja mönkijäuran haaroja.

Etelämpääkin löytyi vaikuttavia kohteita, esimerkiksi Tornionjokilaakso.

– Siellä on vaaroja jonoksi saakka. Ne toistavat maisemaa joen poikki mutta tulevat aina vähän eri kulmasta. Maisema ehtii pitkällä välillä muuttua. Ja esimerkiksi Miekojärvi oli kertakaikkisen hieno, Ahonen sanoo.

Tietokirjailija ja luontokuvaaja Harri Ahonen esittelee teostaan Lapin retkeilyreitit Kittilän pääkirjastossa keskiviikkona 29. maaliskuuta kello 18.30 ja Sirkassa Hotelli K5 Levissä torstaina 13. huhtikuuta kello 18.