Paikallisuutiset
Keski-Euroopasta matkustettaisiin Kittilään lumettomana aikana, jos matkoja olisi tarjolla riittävästi
Saksassa on yli miljoona ihmistä, jotka suurella todennäköisyydellä matkustaisivat seuraavan kolmen vuoden aikana Tunturi-Lappiin lumettomana aikana, jos matkoja ja lentoyhteyksiä on tarjolla. Tämä selviää Kideve Elinkeinopalvelujen teettämästä markkinapotentiaaliselvityksestä.
Kyselytutkimuksen mukaan 303 000 saksalaista arvioi matkustavansa kesällä Kittilään sadan prosentin todennäköisyydellä, ja 983 000 vastasi matkustamisensa todennäköisyydeksi 80-99 prosenttia. Kiinnostus on sevityksen mukaan suurta myös esimerkiksi Ranskassa.
– Saimme hyvin positiivisia tuloksia siitä, millainen kansainvälisten matkailijoiden kiinnostus tulla kesällä Kittilän lentokentän vaikutusalueelle on, elinkeinojohtaja Katariina Palola Kidevestä sanoi esitellessään tuloksia Kittilän kunnanvaltuustolle.
Selvityksessä olivat mukana Saksan ja Ranskan lisäksi Iso-Britannia, Alankomaat, Sveitsi ja Belgia, ja kesälomakuukausien lisäksi tutkittiin myös syys- ja lokakuuta.
– Jos matkoja olisi tarjolla, niistä tiedettäisiin ja yhteydet olisivat suoraan Kittilään, nämä matkat toteutuisivat.
Tutkimuksen toteutti Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, ja siihen haastateltiin yhteensä yli 8000 henkilöä. Tuloksissa on huomioitu, että kyselytutkimuksissa keskimäärin noin 53 prosenttia ilmoitetuista aikeista johtaa lopulta niiden toteuttamiseen.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miksi Lappiin ei matkusteta. Lähtömaasta riippuen 37–50 prosenttia vastaajista pitää matkustamista liian hankalana, eli matkoja ja lentoyhteyksiä ei ole heidän mielestään tarjolla riittävästi. Mikäli matkoja ei ole helposti saatavilla, edes niin sanotut varmat aikeet eivät toteudu.
Yleisin syy matkustamattomuudelle on matkan kalleus. Kesällä olisi Palolan mukaan lennettävä ensin Helsinkiin ja yövyttävä siellä mennen tullen, mikä nostaisi matkan hintaa. Majoitusten ja aktiviteettien hinnat perillä eivät ole este.
– Paljon nousi esille myös se, että aluetta ei tunneta. Ei muun muassa tiedetä, että täällä on lapsillekin tarjontaa, tai koetaan, että tämä on vain joulupukin koti eikä täällä ole muuta tekemistä, tai ajatellaan, että täällä on kesälläkin kylmää ja lunta, Palola sanoi.
Lapin talven voimakas markkinointi on siis tehonnut.
– Vuosikymmeniä on laitettu varoja Lapin talven markkinointiin, ja se on mennyt perille vähän liiankin hyvin. Ei tiedetä, ettei täällä ole talvi koko ajan.
Paljon nousi esille myös se, että aluetta ei tunneta. Ei muun muassa tiedetä, että täällä on lapsillekin tarjontaa, tai koetaan, että tämä on vain joulupukin koti eikä täällä ole muuta tekemistä, tai ajatellaan, että täällä on kesälläkin kylmää ja lunta. Katariina Palola
Kysyntää kansainväliselle kesämatkailulle siis on, mutta miksi tarjontaa ei synny? Miten saada lentoja lumettomana aikana Kittilään? Potentiaalisin aika olisi Visit Levin toimitusjohtaja Satu Pesosen mukaan juhannuksesta syyskuun loppuun. Myös Pesonen oli paikalla valtuuston kokouksessa.
– Lentoyhtiöillä ei ole kokemusta, eivätkä ne uskalla ottaa liiketoiminnan riskiä, että avaisivat reitin. Sama homma matkanjärjestäjillä. Nekään eivät halua kantaa riskiä, kun ne eivät tiedä, mikä tuote tämä on ja miten se alkaa kannattamaan, Katariina Palola sanoi.
– Täällä toimijat ovat vakuuttuneita, nyt tuon tutkimuksenkin perusteella, että potentiaalia on. Jonkun pitäisi uskaltaa.
Paikallisilta yrityksiltä suurta pottia lentojen saamiseksi on Palolan mukaan vaikea kerätä, sillä yritykset ovat pieniä. Kittiläläisyrityksistä lähes 90 prosenttia on alle viiden henkilön yrityksiä, ja yritykset satsaavat jo yli puoli miljoonaa yhteismarkkinointiin. Monella yrityksellä on koronan jäljiltä niskassaan velkoja korkoineen, ja yrityksiä rasittavat myös inflaatio ja työvoimapula.
Lentoyhtiöt tekevät Palolan mukaan yleensä minimissään 12 lennon sarjoja, ja vähintään sellainen Kittiläänkin siis tulisi lumettomana aikana saada esimerkiksi Düsseldorfista.
– Pitäisi olla joku yhteiskuvio, johon toivottavasti saisi valtakunnan rahaa, maakunnan rahaa, kunnan rahaa ja yritysten rahaa, hän sanoi.
Hän on vakuuttunut siitä, että kun pää saataisiin auki, jatkoa seuraisi. Ei Kittilään ole aina lennetty suoria lentoja Euroopasta talvellakaan, hän muistutti.
– Kun joku avasi Keski-Eurooppa–Kittilä-yhteyden, ja siihen alue käytti rahaa, muut seurasivat perässä. Niinhän se yleensä on, että kun yksi uskaltaa ja luottaa ja tarjonta ja kysyntä yhteistyössä kehittyvät, muutkin lähtevät liikkelle. Nyt pitäisi olla joku, joka potkaisee lumipallon eteenpäin. Odottamalla se ei tule. Korona-aikana oli yksi hyvä kesä, mutta siihen se valitettavasti on jäänyt, Palola sanoi.
Niinhän se yleensä on, että kun yksi uskaltaa ja luottaa ja tarjonta ja kysyntä yhteistyössä kehittyvät, muutkin lähtevät liikkelle. Nyt pitäisi olla joku, joka potkaisee lumipallon eteenpäin. Odottamalla se ei tule. Katariina Palola
Satu Pesonen esitteli valtuutetuille kuluneen kesän matkailulukuja. Visit Levin myynti oli kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 37, heinäkuu 18,6 ja elokuu 46 prosenttia miinuksella.
– Toki voi ajatella, että inflaatio ja koronnousu vaikuttavat, mutta samanaikaisesti tämä kertoo myös siitä, että me suomalaiset olemme pieni kansa ja että me emme saa meidän kesää kannattavaksi pelkästään suomalaisten avulla, Pesonen sanoi.
Talvikuukausien myynti on tällä hetkellä edellä viime kautta seitsemän prosenttia.
Visit Levi on yhdessä muiden Lapin matkailualueiden kanssa sitoutunut Visit Finlandin kesämatkailun kehittämisprojektiin, ja kulunut kesä oli ensimmäinen, kun siihen liittyvää markkinointia tehtiin. Kohderyhmäksi valittiin saksankielinen Eurooppa, ja kansainvälisten vieraiden osuus nousikin Levillä kesä-heinäkuussa 33 prosenttia.
– Kasvuluku on hieno, ja se antaa uskoa tulevasta, mutta kun starttiluvut pohjalla ovat niin pieniä, vielä ei puhuta liiketoiminnasta. Valo on kuitenkin tunnelin päässä, Pesonen sanoi.
Visit Levi toivoo Kittilän kunnalta tukea kesämatkailun kehittämiseen 95 000 euroa vuosittain vuoteen 2027 saakka.
Toki voi ajatella, että inflaatio ja koronnousu vaikuttavat, mutta samanaikaisesti tämä kertoo myös siitä, että me suomalaiset olemme pieni kansa ja että me emme saa meidän kesää kannattavaksi pelkästään suomalaisten avulla. Satu Pesonen
