Paikallisuutiset
Jos onni on myötä, joulukuusesta voi löytyä kuusenkarvajalka
Joulukuusen mukana sisälle voi tulla monenlaisia hyönteisiä, mutta mitään haittaa niistä ei ole, sanoo hyönteisasiantuntija Reima Leinonen.
Joulukuusen mukana sisälle voi tulla ja useimmiten tuleekin monenlaisia hyönteisiä, kuten harsosääsken, kukkakärpäsen tai muidenkin hyönteisten esiasteita, sekä pikkuperhosia, kovakuoriaisia ja hämähäkkejä.
Kun ne tuodaan kuusen mukana sisälle lämpimään, ne aktivoituvat ja lähtevät liikkeelle.
– Kaikki ne ovat käytännössä täysin harmittomia. Ne eivät pysty tekemään sisällä mitään (vahinkoa), korostaa hyönteisasiantuntija Reima Leinonen.
Jos joulukuusi on latvakuusi ja siinä on käpyjä, kuusen mukana tulevien hyönteislajien kirjo voi olla reippaasti suurempi kuin muuten. Jos kuusessa on mukana heinätuppo, siinäkin on usein hyönteisiä.
Joulukuusen hyönteisten määrä vaihtelee esimerkiksi sen perusteella, miten paljon puuta on ravisteltu matkan varrella.
Joidenkin kuusten mukana tulee kymmeniä hyönteisiä, joidenkin mukana yksittäisiä, arvioi Leinonen.
Hän olettaa, että joka kuusen mukana tulee ainakin joku hyönteinen tai sen esiaste.
– Näyttävin, joita aika usein kuusen mukana tulee sisälle, on kuusenkarvajalan toukka, kertoo Leinonen.
Jos sellainen vihreä tupsuinen toukka löytyy kuusesta, sen voi Leinosen mukaan ottaa kasvatettavaksi kosteaan purkkiin ja tarjota sille sinne tuoretta kuusta. Syötyään viikon tai muutaman päivän toukka koteloituu. Kotelosta taas kuoriutuu muutaman viikon päästä perhonen. Näin voi keskellä talvena seurata perhosten muodonvaihdosta käytännössä.
Leinonen ei kuitenkaan lupaa kovin pitkiä elinpäiviä keskellä talvea kuoriutuvalle perhoselle. Sen voi viedä vaikkapa lintulaudalle lintujen ruuaksi.
Kuusen mukana sisälle päätyneistä hyönteisistä ei Leinosen mukaan muutenkaan ole eläjiksi, koska sisällä on hyönteisille liian kuiva ilma eikä ravintoa löydy tarpeeksi.
Kuusen mukana tulleet hyönteiset elävät sisällä vain muutamia päiviä eivätkä jo aktivoituneet hyönteiset selviydy, vaikka ne veisi takaisin ulos. Hyönteiset eivät kestä nopeita lämpötilanvaihdoksia puoleen eivätkä toiseen.
Hyönteisharrastajalle kuusenkarvajalan löytyminen joulukuusesta on Leinosen mukaan onnenpotku ja hyvin toivottu tapahtuma. Mikään ihan joka kuusen laji kuusenkarvajalka ei kuitenkaan ole.
Kuusen lisäksi talvehtivia hyönteisiä voi löytää esimerkiksi maakellarista, jonka katossa talvehtii usein esimerkiksi liuskayökkösiä. Jo nuorena hyönteisistä kiinnostunut Leinonen kertoo laskeskeleensa yökkösiä kellarin katosta jo lapsena aina hakiessaan perunoita kellarista.
– Olin hyvin hanakka lähtemään sinne.
Vieraslajikoordinaattorina Kainuun ely-keskuksessa toimiva Reima Leinonen ei ole kuullut, että ulkomailta tuotujen joulukuusten mukana olisi tullut Suomeen ikäviä vieraslajeja.
– Teoriassa se on mahdollista, mutta en usko, että tulisi sellaisia elukoita, jotka meillä aiheuttaisi ongelmaa, hän sanoo.
Kuusia tuodaan esimerkiksi Tanskasta, jossa kuusten hyönteislajisto on pitkälti sama kuin Suomessa.
Hyönteisiä toki liikkuu maasta toiseen kuljetettavien tavaroiden mukana. Leinonen muistelee, että saviruukun sisällä Keski- ja Etelä-Eurooppaan – ei kuitenkaan Suomeen – olisi tullut haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu musta aasianherhiläinen.