Ihmiset 

Esteettömyyskartoittaja Tea Tuohioja haluaa tehdä Levistä Euroopan esteettömimmän matkakohteen

Tea Tuohioja tuottaa Tunturi-Lapissa esteettömyyden asiantuntijapalveluita. ”Jos seurueessa on yksikin esteettömyyttä tarvitseva, koko seurue valitsee esteettömän majoituksen ja palvelut”, hän sanoo.

Leville pari vuotta sitten muuttanut Tea Tuohioja on yksi Invalidiliiton hyväksymistä esteettömyyskartoittajista.

Viime vuonna perustamansa Estea -yrityksen kautta toimiva Tuohioja hankki alalla vaadittavan koulutuksen Tampereen Ammattikorkeakoulun järjestämältä kurssilta vuonna 2023.

Aiemmin hän toimi IT-alan palvelumuotoilijana ja on esteettömyyskartoittajan ammatin lisäksi koulutukseltaan diplomi-insinööri.

– Käytän itse manuaalipyörätuolia ja sen myötä olen huomannut, että en pääse joka paikkaan. Halusin kanavoida asian niin, että voin osaltani muuttaa maailmaa. Esteettömyystyö on konkreettisella tavalla tärkeää, merkityksellistä ja palkitsevaa yhdenvertaisuustyötä, Tuohioja kertoo.

Esteettömyyteen satsataan, ja se nähdään yhä enemmän osana yhteiskunnan eri sektoreiden tulevaisuutta.

Sen lisäksi, että julkisella sektorilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, on yrityselämässä herätty huomaamaan esteettömyyden taloudelliset potentiaalit, sillä WHO:n mukaan 16 prosenttia maailman väestöstä elää merkittävän vamman kanssa.

Vanhan rakennuskannan muuttamista esteettömäksi helpottaa usein asiantuntijoiden antamat näkemykset kohteesta ja sen muutostarpeista.

Rakennuslaissa on esteettömyyden perusteet, mutta käytäntö voi olla toinen.

Esteettömyyskartoitus tarkoittaa kohteiden nykytilan selvittämistä ja niihin liittyvien konkreettisten toimenpide-ehdotusten antamista asiakkaalle.

Tuohioja on tehnyt esteettömyyskartoituksia muun muassa Kittilän ja Sodankylän kunnille, Levin Alppitaloille ja Visit Leville.

Kittilän kunnassa hänen työnsä jälki näkyy muun muassa Sirkan esikoulun pihassa, joka on kartoituksen myötä asfaltoitu ja sisäänkäyntiin on rakennettu luiska.

Kartoitusten lisäksi hän pitää esteettömyyteen liittyviä koulutuksia sekä tuottaa kunnille ja yrityksille tarjottavia esteettömyyskuvauksia, joiden avulla liikuntarajoitteinen ihminen voi tutustua ennalta paikkoihin.

– Olen tehnyt esteettömyyssuunnittelua myös koko kuntatasolla, jolloin esteettömyyden tilaa katsotaan laajemmin muun muassa kuntalaisten mielipidettä kuunnellen. Rakennuslaissa on esteettömyyden perusteet, mutta käytäntö voi olla toinen. Laki ei esimerkiksi sano, että esteettömässä wc:ssä pyörätuolilla liikkuvan tulisi nähdä itsensä peilistä, Tuohioja miettii.

– Tilojen esteettömyyskorjaukset eivät välttämättä ole aina kalliita. Esimerkiksi näkövammaisten kohdalla voi riittää valaistuksen parantaminen ja portaiden kontrastiraidat tai kuulovammaisten kohdalla Induktiosilmukka.

Esteettömyyden suunnittelu rakennuksiin tulee paljon halvemmaksi kuin jo rakennettujen tilojen muuttaminen.

Tuohioja muistuttaa esteettömyyden tarkoittavan itsenäistä mahdollisuutta osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan suomiin palveluihin ja pääsemistä eri tiloihin.

Esteettömyyskartoituksen ensimmäinen askel on rakennuksen pohjapiirustuksiin tutustuminen, jonka pohjalta kartoittaja suunnittelee työnsä.

Esteettömyyden kannalta rakennuksen tärkeimpiä kohteita ovat sisäänkäynnit ja wc:t.

Tilasta riippuen kartoittaja katsoo asiointi-, ja kokoustilat, ruokalat, koulujen liikuntasalit ja vastaavat esteettömyyden kannalta merkittävät paikat. tämän jälkeen hän tuottaa kohteen nykytilan kuvaavan raportin ja listaa toimenpide-ehdotukset.

– Kuljen kartoituskäynnillä mittanauhan ja läppärin kanssa. Otan paljon valokuvia, sillä niistä voi katsoa jälkikäteen tilan kontrastierot. Uudistilojen kohdalla käyn kohteen läpi arkkitehdin kanssa, olen mukana tekemässä esteettömän liikkumisen mahdollistavia materiaali- ja kalustevalintoja, Tuohioja luettelee.

– Esteettömyyden suunnittelu rakennuksiin tulee paljon halvemmaksi kuin jo rakennettujen tilojen muuttaminen. Jos ollaan tekemässä suuria remontteja, niin silloin on luontevaa miettiä asiat myös esteettömyyden kannalta.

Jos seurueessa on yksikin esteettömyyttä tarvitseva, koko seurue valitsee esteettömän majoituksen.

Leviä ajatellen Tuohiojalla on selkeä visio. Hän toivoisi paikkakunnasta tulevan jonain päivänä Euroopan esteettömimmän matkakohteen.

Päämäärän saavuttamisen avainsana on alueen eri toimijoiden yhteistyö.

Tuohioja näkee sesonkien ulkopuolella matkustavat ikääntyvät matkailijat potentiaalisena asiakasryhmänä, jos esteettömyysasiat ovat kunnossa.

– Olisi hienoa kehittää Leviä entistä esteettömämmäksi. Jos esteettömyyskuvaukset puuttuvat, niin matkaa suunnitteleva liikuntarajoitteinen henkilö ei voi tulla paikalle, jos ei tiedä paikan tilannetta, hän toteaa.

– 83 prosenttia esteettömyyttä tarvitsevista matkustaa vähintään kahden hengen seurueessa tai isommalla porukalla. Jos seurueessa on yksikin esteettömyyttä tarvitseva, koko seurue valitsee esteettömän majoituksen ja palvelut. Levin rakennuskanta on vanhaa, mikä tarkoittaa, että monessa kohteessa on ahtaita kulkuväyliä, portaita ja korkeita kynnyksiä. Tekemistä asian osalta on paljon, mutta korostan, että täällä on myös paikkoja, joihin pääsee hyvin. Esteettömyys viestii laatua, turvallisuutta ja vieraanvaraisuutta.