Paikallisuutiset

Tämä upea näkymä Leviltä on vielä toistaiseksi hieman piilotettu helmi – ”Väittäisin jopa, että tämä voittaa tunturin huipulta avautuvan näkymän”

Vaikka olisi jo kolunnut läpi Levitunturin vähän joka kolkalta ja vähän kaikilla välineillä, niin yhä edelleen se tarjoaa uusia elämyksiä.

Suurnoita Päiviön polku ja Kellostapuli on ollut kyllä tiedossa, mutta jotenkin se ei vain koskaan vetänyt riittävästi puoleensa ja jäi odottamaan oikeaa hetkeä. Kun oikea hetki lopulta koitti, ja odotuksetkin olivat vain kohteen korkeuskäyrien tasolla, oli luvassa hieno yllätys. Itse asiassa luvassa on hyvin vähäisellä kävelemisellä tai kipuamisella yksi Levin komeimmista näköaloista. Kohde ei ole paikoin kovin helppokulkuinen, mutta asiaan on tulossa muutos, mihin palaamme tarinan loppupuolella.

Päiviön polulla on niin rauhallista, että on vaikea uskoa, että olemme vain kivenheiton päässä kansainvälisen hiihtokeskuksen ytimestä. Ainoat näkyvissä olevat ihmisen tekemät rakennelmat ovat Suurnoita Päiviön tarinaa kertovat opastetaulut ja pikku pätkä pitkospuita. Kanssakulkijoitajaan tuskin on koskaan ruuhkaksi asti.

Vain noin kilometrin mittainen Suurnoita Päiviön polku on pieni sivujuonne Leviä kiertävästä maastopyörä- ja kävelyreitistä. Parhaiten sille pääsee Levin ympärystieltä pienen nousun jälkeen golfkentän puolelta. Siinä kohdalla, mistä Päiviön polku alkaa ei ole pysäköintimahdollisuutta autoille. Hieman ylempänä on levike. Vaihtoehtona on aloittaa retki toisesta suunnasta Sammuntuvalta, mistä on hitusen pidempi matka, mutta tällä reitillä etäisyydet ovat väkisinkin kohtuullisia.

Mikäli olet maastopyörällä liikkeellä, Sammuntuvan suunta on ainoa oikea, sillä ympärystieltä alkava osuus on paikoin pelkkää isoa rakkakivikkoa ja pyörän taluttelua tai jopa kantamista. Sammuntuvan suunta sen sijaan tarjoaa sametinpehmeää neulaspolkua, joten luvassa onkin nätti pieni laskupätkä.

Retken varsinainen pääte- ja kääntöpiste tulee vastaan hieman yllättäen, mutta polulta on selkeä kyltti parisataa metriä ennen sitä. Luvassa on hyvin pieni nousu, jonka jälkeen varsinainen näköala avautuu kaikessa komeudessaan. Ounasjoki kiemurtelee lähellä, ja sen ympärillä ruskan värjäämät puut reunustavat joen rantoja. Taustalla siintää loputonta metsämaisemaa aina loivasti kumpuileviin tunturijonoihin saakka. Tämä on hyvä ja täällä on hyvä olla.

Maisemapaikalla on jokunen luonnonmukainen nuotiopaikka ja viimeisillä voimillaan kasassa pysyvä penkki sekä runsaasti täydellisiä istumakiviä.

Luvassa on kuitenkin täydellinen kasvojenkohotus ja koko hienon paikan nostaminen helpommin tavoitettavaksi sekä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Kellostapulin ulkoilureittisuunnitelman mukaan reitille tehdään peruskorjaus, kun reitiltä poistetaan kaatuneet puut ja reittipohja raivataan kokonaisuudessaan. Sorastamisen lisäksi reittiä korjataan kivirakentamisen avulla. Kellostapulin maisemapaikalle rakennetaan retkeilyrakenteet eli umpikota, wc-tilat sekä puuvarasto.

Aina ei tarvitse kiivetä ylös saakka

Mirjam Tiirola ja Lukas lähtivät Päiviön polulle syksyisiä maisemia ihastelemaan. Paikka oli paikalliselle Tiirolalle jo entuudestaan tuttu, mutta vain talviasussaan.

– Liukulumikengillä olen täällä aiemmin käynyt ja näkymät olivat silloinkin hienot.

Tiirolakin nostaa Päiviön polun päästä avautuvan maiseman yhdeksi Levin komeimmista.

– Väittäisin jopa, että tämä voittaa tunturin huipulta avautuvan näkymän.

Aina ei tosiaan tarvitse kiivetä ylös saakka komeita maisemia ihaillakseen. Tiirola pitää myös toisesta Levin tuntumassa olevasta näkymästä, mikä avautuu hieman alempaa.

– Korkeanieman laavulta näkee myös mukavasti, kun Immeljärvi siinä kiiltelee.

Tiirola oli liikkeellä uuden kantorepun kanssa, missä nuori retkikaveri tuntui viihtyvän mainiosti.

– Tähän on kätevä laittaa lapsi kyytiin ja lähteä luontoon kulkemaan. Ei tännekään olisi päässyt rattaiden kanssa, joten kantoreppu on oiva keksintö, mitä voin kyllä suositella, Tiirola sanoo.