Paikallisuutiset

Hetta–Pallas pääsi vuodessa roskattomaksi

Metsähallitus kiittää retkeilijöitä hyvin onnistuneesta käännöksestä roskattomuuteen.

Retkeilijät ovat omaksuneet roskattoman retkeilyn periaatteen hyvin Hetta–Pallas -reitillä, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelut.

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston Hetta–Pallas-reitistä tuli virallisesti roskaton viime vuonna, kun jäteastiat kerättiin pois reitin taukopaikoilta ja roskattomasta retkeilystä viestittiin näkyvästi. Tavoite roskattomasta Hetta–Pallas-reitistä vuodessa oli Metsähallituksen mukaan kunnianhimoinen, mutta se on toteutunut hyvin.

– Roskaa ei enää tule. Yksi työvaihe on jäänyt kokonaan pois, kun kymmeniä kuutioita jätteitä per taukopaikka ei tarvitse enää kuskata pois maastosta, sanoo kenttämestari Sami Lapinniemi Metsähallituksen Luontopalvelujen tiedotteessa.

Onnistumisen syynä Lapinniemi pitää hyvää tiedottamista ja retkeilijöiden hyväksyntää asialle.

Hetta–Pallaksen tuvilta ja taukopaikoilta kuljetettiin aiemmin vuosittain suuri määrä sekajätettä, joka pääasiassa oli ruoka-aineiden muovi- ja pahvipakkauksia. Jätteiden kuljettaminen kulutti luontoa ja aiheutti päästöjä. Jätehuoltoon kulunut aika ja kustannukset voidaan nyt käyttää kansallispuiston huolto- ja ylläpitotehtäviin. Jos roskattomuuteen ei olisi siirrytty, taukopaikoille olisi pitänyt rakentaa lisää jätehuoneita. Entisissä jätehuoneissa säilytetään nyt polttopuita.

Huollossa on huomattu, että myös alueen tuvat ovat siistiytyneet. Jonkin verran roskaa kuitenkin löytyy edelleen muun muassa tuvista, käymälöistä, tuhka-astioista ja jatkokompostoreista.

Roskatonta retkeilyä on pyritty edistämään jo vuosikymmeniä. Useissa Suomen kansallispuistoissa reiteillä ja tulentekopaikoilla ei ole jäteastioita, vaan jätteet tuodaan pois maastosta repussa ekopisteisiin tai viedään kotiin. Suositulta Karhunkierroksen vaellusreitiltä ja koko Oulangan kansallispuistosta sekajäteastiat poistettiin maastosta jo 2000-luvun alussa.