Muualta Lapista

Kittilän Pokka muistetaan ennätyspakkasesta, mutta Sallasta löytyy tilastohirmu, joka jätettiin huomioimatta

Sallan Naruska komeilee pakkastilastoissa vuosikymmenestä toiseen. Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan hyväksynyt pakkasennätystä vuonna 1999.

Pakkanen on kiristynyt vuoden alussa rapeisiin lukemiin. Jopa yli neljänkymmenen asteen pakkaset ovat saaneet monet muistelemaan vuoden 1999 ennätyspakkasjaksoa. Lapissa se muistetaan 40–50 asteen pakkaslukemista.

Suomen mittaushistorian alhaisin lämpötila mitattiin tuolloin 28. tammikuuta 1999 Kittilän Pokassa, kun mittarilukema painui 51,5 pakkasasteeseen. Tammikuun loppupuolen pakkasaallon aikana mitattiin kolme uutta kärkilukemaa: kaksi Pokassa ja yksi Kittilän Puljussa.

Ennen vuotta 1999 kylmimmän mittaustuloksen kärkisijaa oli pitänyt Sallan Naruska, joka tunnettiin myös valtakunnallisesti Suomen kylmimpänä paikkana. Pokan lukema meni Naruskajärvellä loppiaisena 1985 mitatun 50,4 pakkasasteen ohi. Noin 50 kilometriä Sallan kirkonkylältä sijaitseva Naruskan kylä on lähellä Venäjän rajaa Naruskajoen varressa.

Tittelin menettäminen vuonna 1999 oli kiistanalainen. Kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen virallinen ennätyslukema, Naruskalla mitattiin –54,3°C.

Naruskan pakkasta ei kuitenkaan hyväksytty ennätykseksi, koska Naruskan sääasemalla ei ollut tuolloin virallista statusta.

Koillis-Lappi käsitteli pakkasia paikallisesta näkökulmasta perjantaina 29.1.1999. Etusivulla otsikoitiin Naruskan Suomen ennätyksestä.

Etusivulla tehtiin selväksi, että ennätyslukemia on mittariin tullut, mutta Ilmatieteen laitos kieltää virallisuuden ja Oulun yliopistokin tuntui olevan ulalla asiasta. Toimittaja Outi Keränen oli haastatellut yliopiston Naruskan koeasemalla asunutta Jukka Santalaa, joka ajatteli napsauttaa mittarin pois päältä, jos se ei kerta ketään kiinnnosta. Sisäsivulla todettiin ”Naruska happamena.”

Naruska happamena.

Kotimittareista saatiin hurjia tuloksia koillisen Lapin alueella. Savukosken Kakkisen jokirannassa Aimo Kakkisen mittarit hätyyttelivät jo 60 pakkasasteen lukemia, ja alimmillaan jokivarressa oli –57 °C.

Lehden sisäsivuilla käsiteltiin varautumista muun muassa palokunnan, sähkölaitosten ja lämmityksen suhteen. Kemijärvellä palopäällikkö Juhani Railaston kerrottiin päivystävän kännykkä kaverinaan. Palolaitoksella kiinnitettiin erityistä huomiota laitteiston kuntoon, jotta se toimii tosipaikan tullen.

Kursussa oli ollut sähkökatkos keskiviikon ja torstain välisenä yönä noin 2,5 tunnin ajan ja lehti kertoi evakuointivalmiudesta tarvittaessa vaikka helikopterilla, jos kelkkoja ei saada kulkemaan. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n henkilöstö oli myös jatkuvassa valmiudessa. Kursun sähkökatko ehti aiheuttaa vaivaa leipomolle, mutta evakuointeja ei tarvittu.

Kemijärvellä taksiautoilijat olivat Koillis-Lapin uutisen mukaan hyvin työllistettyjä eritoten ennätyspäivänä torstaina 28.1. Autoilija Matti Laitinen kertoi, että jo varhain aamupäivällä koko väki, eli 13 kuskia, oli töissä. Dieselpolttoaineen arktisen laadun puuttuminen aiheutti huolta, mutta taksiautoilijat olivat saaneet polttoaineen kulkemaan hyvin laittamalla noin 10 prosenttia bensaa sekaan. Laitinen sanoikin varautuneensa suodattimen vaihtoon.

Lehdessä rauhoiteltiin pakkasen lauhtuvan jo ilmestymispäivän aikana.

Mittausasema virallistettiin pian

Kiista nousi myös valtakunnan julkisuuteen, ja esimerkiksi Iltalehti kirjoitti asiasta tuoreeltaan helmikuussa 1999. Silloin ennätyslukeman hylkäämisen syyksi kerrottiin se, että ”Naruskan asteet mitattiin Oulun yliopiston automaattisella sähköanturilla, kun taas Pokan lukemat Ilmatieteen laitoksen perinteisellä tallium-elohopeamittarilla”.

Ennätyslukemien menetystä käsiteltiin myös Sallan kunnanhallituksessa ja siellä esitettiin aseman palauttamista Naruskalle. Se palautettiin viralliseksi asemaksi jo saman vuoden aikana. Myös ennätyksen virallistamista yritettiin saada jälkikäteen aikaiseksi, mutta yliopisto tai Ilmatieteen laitos ei nähnyt sitä mahdollisena.

Naruskalla on edelleen alhaisimpien lämpötilojen kymmenen kärjessä kolme osumaa, jotka ovat kaikki vuodelta 1985. Kittilässä on neljä lukemaa, mutta kahdelta eri paikalta.

Naruskalla on hallussaan myös elokuun kuukausiennätys –10,8 astetta, joka on mitattu 26. elokuuta 1980. Naruskan lähellä Sallan Tuntsalla taas on mitattu maaliskuun kaikkien aikojen ennätys –44,3 °C 1. maaliskuuta 1971.

Tulppiosta uusi ennätystehdas?

Savukosken Tulppioon on perustettu hiljattain Ilmatieteen laitoksen virallinen mittausasema, josta on saatu jo kovia mittaustuloksia.

Myös Tulppion suunnilla Sallan puolella sijaitseva Värriön tutkimusasema on mitannut vuosikaudet alueelta alhaisia lukemia.

Lisää tietoa talven säätilastoista ja pakkasennätyksistä löytyy Ilmatieteen laitoksen koostesivulta.

Pohjoisen pallonpuoliskon kovin mitattu pakkanen on –69,6 °C. Se on mitattu Klinckin automaattisella sääasemalla Grönlannin keskiosan jäätiköllä (72°18'N, 40°28'W) 22. joulukuuta 1991.

Maapallon pakkasennätys on Antarktiksella Vostok-tutkimusasemalla mitattu –89,2 °C.