Urheilu
Jasmin matkassa ensimetreillä
Luvassa on ehkäpä kaikkien aikojen upein hiihtokausi niin Jasmi Joensuulle kuin meille muillekin.
Suomen maastohiihtokausi käynnistyi Levillä 6. lokakuuta, kun Draivilla avattiin ilmainen 2,1 kilometrin mittainen säilölumilatu, joka tosin virallisesti ilmoitetaan 4,2 kilometrin mittaiseksi, koska tokihan sitä hiihdetään kumpaankin suuntaan.
LeviNYT oli tietenkin sukset ojossa paikalla heti, kun kello löi 10.00 ja latu oli virallisesti auki.
Ajatuksena oli bongata tuttuja hiihtokasvoja, sillä valtakunnan ainoan ladun olettaisi vetävän puoleensa myös kovia nimiä.
Parkkipaikalla monoja jalkaan laittaessa viereiseen tyhjään ruutuun lipuu komea E-sarjan Mersu, jonka kyljestä paljastuu kirjain kerrallaan sanat Jasmin matkassa. Joskus asiat vain rullaavat.
Kun maajoukkuehiihtäjä Jasmi Joensuu vielä oma-aloitteisesti heittää hyväntuuliset huomenet tällaiselle ihan tavalliselle kuntohiihtäjälle, on maaperä otollinen kysellä haastattelua ja samalla viivyttää Joensuun lumikauden starttia hieman.
– Kyllähän tätä on toukokuusta asti odotettu. Vuokatin putkessa ei nyt päässyt hiihtämään, joten nyt on eka kerta suksilla tälle kaudelle.
Jasmi Joensuu aloitti lumella hiihtämisen Levillä:
Video: Janne Pussila
Rullasuksilla Joensuu on luonnollisesti hiihtänyt paljon, esimerkiksi rullahiihdon SM-sprinttikullan verran, joten kunto on varmasti hyvä.
Syyskuussa Joensuu oli Espanjassa Antti Tuiskun luona treenaamassa, joten somessa näkyi rullahiihtokuvia hieman eksoottisemmasta hiihtomaasta.
Mutta hiihto on lumilaji, siitä ei pääse mihinkään.
Alkuperäisen suunnitelmaan mukaan Joensuun olisi pitänyt lähteä Itävallan Ramsauhun leirille, mutta hän päättikin tulla Leville.
Hiihtoliiton talous on niin kuralla, että ratkaisu oli varmasti taloudellisestikin hyvä, mutta suurin syy oli olosuhteet, jotka ovat muuttumassa dramaattisesti ja nopeasti.
– Keski-Euroopan jäätiköiden lumettomuuden takia piti ottaa b-suunnitelma käyttöön, joten tulin Leville parin viikon leirille. Ramsaussa ei pääse hiihtämään, mikä tietenkin on yleisemminkin ottaen huolestuttavaa, Joensuu kertoo.
Levi on jo tullut Joensuulle tutuksi ja jatkossa hänet nähdään täällä entistäkin useammin.
– Meidän perheelle valmistui mökki tänne viime keväänä, joten olin täällä kesälläkin aika paljon, oikeastaan aina kun vain ehdin. Levillä on hyvät harjoitteluolosuhteet kesälläkin, ja keväällä ehdin jo tutustua hienoon latuverkkoon. Olen kyllä innoissani tästä kaikesta.
On aika päästää hiihtäjä irti luonnolliseen ympäristöönsä ja tehdä itsekin ylivoimaisesti aikaisin hiihtokauden avaus.
Vielä vähän sillä silmällä seuraan, että onkohan maajoukkuehiihtäjänkin ensimetrit hieman hataria, että tuntuukohan hänestäkin, että sukset ovat kesän aikana kaventuneet hieman. Ei, vakaata on meno. Kun sukset liikahtavat lumella, Joensuun kasvoille leviää välittömästi aito ja iso hymy. Sinne vilkutukset ja tuollahan on Riitta-Liisa Roponen tyttärensä Idan kanssa, moikkaa!
Iloa ja energiaa pursuava Joensuu pukkaa komeaa wassua luontevasti, eleettömästi ja tehokkaasti golfkentän laitaan rakennetulla säilölumiladulla kohti pumppaamon kääntöpaikkaa. On se kaunista katseltavaa, kun sen oikein osaa.
Samalla paikalla pelattiin golfia vain viisi päivää aikaisemmin, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, millainen ihme lokakuun alun hiihtolatu oikeasti onkaan.
Mielikuva Joensuusta itku kurkussa tai poskilla ainakin osin itse aiheuttamaansa epäonnea Urheiluruudussa selittävästä surullisen hahmon ritarista on murskana.
Joensuu kertoo harjoituskauden onnistuneen ”erittäin hyvin” ja ominaisuudet ovat menneet eteenpäin. Tämän lisäksi hiihtäjän olemus ja asenne kertoo siitä, että tästä tulee kovaakin kokemusta ladulta keränneen 27-vuotiaan Joensuun kausi. Hänellä itselläänkin odotukset ovat kovat, ja niin on myös meillä muilla.
Joka tapauksessa luvassa on takuuvarmasti pitkä ja hieno hiihtokausi meille kaikille, sillä säilölumiladun ansiosta aikaa ja olosuhteita treenata on peräti seitsemän kuukauden ajan.
Itse asiassa tästä on tulossa kaikkien aikojen upein hiihtokausi!
(toim. huom.: Usein hiihdon jälkeisessä olotilassa hiihtäjä saattaa menettää kykynsä säädellä ilmaisuaan ja ylisanojaan esimerkiksi siitä kuinka mahtava laji hiihto on. Myös ilma on saattanut olla poikkeuksellisen hieno, kanssahiihtäjät erityisen mukavia tai muutenkin kaikki on vain äärettömän ihanaa. Ilmiö johtuu pitkälti hiihtämällä tuotetusta valtavasta hormonicocktailista, johon on sekoitettu ainakin dopamiinia, serotoniinia, oksitosiinia ja endorfiinia. Tietyllä tavalla ajateltuna hiihtäjä on tällaisessa tilassa syyntakeeton, jolloin hiihtäjän kannattaa vain antaa hehkuttaa rauhassa ja nyökkäillä mukana.)
