Paikallisuutiset

Utopistinen tyrnikokeilu onnistui Kittilässä – 20 vuoden tutkimusten jälkeen vielä yksi asia on ihmeellistä ja selittämätöntä

Kittilässä kasvavissa tyrneissä on huomattavasti enemmän C-vitamiinia kuin Turussa kasvavissa vastaavissa lajitovereissa.

Professori Heikki Kallio Turun yliopistosta kertoi Kalevassa 20 vuotta sitten, että alkamassa oli uhkarohkea ja jopa utopistinen koe, kun Turusta siirrettiin Kittilään tyrnitaimia.

– Ei tähän kukaan oikein uskonut. Sanottiin vain, että onko pakko hakata päätä seinään, sillä ei tyrni voi kasvaa Kittilässä. Ei tässä nähty oikein mitään järkeä, nykyinen emeritusprofessori Heikki Kallio muistelee.

Ihan puskista tyrniä ei valittu tutkimuskasviksi, sillä se on ollut Turun yliopiston tutkimuskohteena 70-luvulta saakka. Kiinassa, mistä tyrnin uskotaan olevan kotoisin, tyrniä on tutkittu yli 600 vuotta.

– Väitetään, että tyrni on korkealta Himalajalta lähtenyt leviämään vuoristoja pitkin Eurooppaan ja rannikkoja myöten Suomeen. Luonnonvaraisesti tyrni on levinnyt Suomessa suunnilleen Tornioon saakka, Kallio kertoo.

Kittilään tyrni levisi ihan rekka-autolla, kun Tepastoon Bärtil Lappalaisen tilalle perustettiin Turun yliopiston koeala, jonne perustettiin vastaava tyrniviljelmä kuin noin kahdeksansataa kilometriä etelämpänä Turussa on.

– Tärkeintä on istutus. Se on tehtävä tietyllä tavalla, muuten ei marjat kasva. Emme käytä myöskään mitään lannoitteita, Lappalainen kertoo.

Lähes kaikkien yllätykseksi heti ensimmäisen talven jälkeen oli selvää, että ainakin kaksi suomalaista alkuperää olevaa tyrnijalostetta menestyy Kittilässä oikein hyvin. Itse asiassa, jos tyrnin menestystä mitataan ravintoarvoilla, niin tyrni jopa kukoistaa Kittilässä. Satoisuus on Etelä-Suomen viljelmien luokkaa, mutta vitamiineja kertyy pohjoisessa enemmän.

– Ihan samaa alkuperää olevat kasvit tuottavat marjoihin Kittilässä kiistatta enemmän C-vitamiinia kuin Turussa, Kallio sanoo.

Pitkästä talvesta ja kovista pakkasista tyrnit eivät ole moksiskaan, vaikka kokonaisvalon määrä jääkin vähäisemmäksi Turun verrokkeihin nähden.

Lappalainen muistuttaa, että täällä kasvukausi on vain noin 90 vuorokauden mittainen, mutta ne vuorokaudet ovat tehokkaita.

– Yötön yö tekee merkittävän lisän.

Tyrnin suoja-aineet ovat osoittautuneet myös ihmisille edullisiksi. Näitä fenolisia yhdisteitä on enemmän Kittilän tyrneissä.

– Tutkimuksemme osoittavat, että nämä yhdisteet ovat edullisia ihmisten sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnalle, Kallio kertoo.

Kallion mukaan Turun yliopiston Elintarviketieteiden yksikössä on tuotettu yli 150 tyrniartikkelia kansainvälisiin julkaisuihin, joten tutkittua tietoa löytyy valtavasti. Ja työ jatkuu edelleen.

Tulokset vahvistavat kansanviisauden, jonka mukaan tyrni on erittäin terveellinen kasvi.

– Tyrni on köyhän miehen pallolaajennus, Lappalainen kiteyttää.

Vaikka tutkimuksia on tehty pitkään ja hartaasti, niin eräs asia Kittilän tyrneissä on edelleen säilynyt mysteerinä.

– Yleensä marjat lakkaavat kypsymästä, kun kasvukausi päättyy syyskuussa, mutta Kittilän tyrneissä on se ihmeellisyys, että ne jatkavat kasvuaan ja kypsymistään vielä ensimmäisten pakkastenkin jälkeen. Olemme poimineet Kittilässä tyrnejä vielä helmikuussakin, mikä ei ole mahdollista Etelä-Suomessa. Tätä emme osaa selittää, Kallio kertoo.

Tutkimukset ovat levinneet yhä pohjoisemmas, eikä Kittilä ole enää maailman pohjoisin tyrninviljelyspaikka, sillä Utsjoen Karigasniemelle istutettiin kaksi vuotta sitten tyrnipensaita.

Maailman pohjoisimmat tyrnimarjat kasvavat kuitenkin vielä pohjoisempana.

– Tiettävästi pohjoisimmat marjoja tuottavat pensaat ovat Utsjoen lukion pihalla, minne veimme toissa vuonna muutaman pensaan. Ainakin viime vuonna saimme satoa kolme marjaa. Olen aika varma, että pohjoisempana ei ole tyrni kasvanut, Kallio sanoo.

Maatila Lohirannan isäntä Bertil Lappalainen muistuttaa, että niin paikalliset kuin vieraatkin pääsevät keräämään tätä supermarjaa Tepastosta itsepoimintana.

Tyrnin kolme merkittävintä terveyshyötyä

Emeritusprofessori Heikki Kallio kertoo laajojen tutkimusten perusteella, mitkä ovat tyrnin keskeiset terveyshyödyt.

Kallio korostaa, että tyrni ei ole lääke vaan elintarvike, mutta sillä on terveysvaikutuksia. Kallion listaamat terveysvaikutukset on julkaistu kansainvälisissä ravitsemustieteen ja lääketieteen julkaisuissa.

– Tyrnin öljyt ohentavat verta. Terveille nuorille miehille tehty koe osoitti, että tyrnin avulla saatetaan välttyä tukoksilta.

– Tyrni edistää limakalvojen terveyttä sekä suussa että mahassa ja naisilla genitaalialueella.

– Kuivasilmäisyys on usein ikään liittyvä tekijä. Tyrni on syötynä ja oikealla tavalla silmätippoihin laitettuna erinomainen tuote ehkäisemään tätä.