Levinyt!
 

Särestöniemen töiden taustatarinat halutaan tietoon

29.10.2014

Tutkijoita kiinnostavat taustat.

sareston taulut

Särestöniemi-museon vt. johtaja Anne Koskamo metsästää nyt tietoja taiteilijaprofessori Reidar Särestöniemen taulujen taustalta.
- Olisi sekä tutkimusmielessä että arkiston tarpeisiin mielenkiintoista tietää, minkälaisia Reidar Särestöniemen töitä ihmisillä on hallussaan, ja miten työt ovat heille päätyneet. Otamme todella mieluusti vastaan ihmisten kertomuksia ja tarinoita, miten jokin työ on aikanaan siirtynyt omistajalleen. Vetoamme suureen yleisöön, että kertoisitte, minkä niminen työ teillä on, mikä on sen mahdollinen tekniikka, olisiko se mahdollista joskus saada myös lainaan tänne museolle isompaan näyttelyyn mukaan, ja omistajan tiedot, sekä maininta siitä, että saako omistajan nimen myös joskus julkistaa.
Koskamo mainitsee, että joskus Reidar saattoi maksaa tauluillaan joistakin Särestöniemessä tehdyistä töistä. On tullut esiin myös tarinoita, miten sitten työn tehnyt on myöhemmin luopunut saamastaan taulupalkasta ja jälkeen päin sitä katunut, kun teos ei olekaan jäänyt omiin nimiin. Niistäkin haluttaisiin kuulla.
- Monesti työ on voitu ostaa suoraan taiteilijalta täältä Särestöstä. Ostoprosesseista olisi kiva kuulla ja tietää enemmän. Eli olemme kiinnostuneet kaikista tiedoista Reidarin taiteen ympärillä, ja lähettäkää tiedot kirjeellä tai sähköpostilla suoraan meille.
Koskamo vinkkaa, että kookkaimmista töistä olisi mukava tietää jo mahdollisimman pian. Museolla ovat toki laajat omatkin kokoelmat, mutta olisi mukava saada uuteen päänäyttelyyn töitä lainaan muualtakin. Kooltaan pienempienkin töiden historia kiinnostaa, toivomus olisi saada tietoja niistä viimeistään tulevan huhtikuun alkuun mennessä.

Uuden näyttelyn kudelmana runot.

Tämän vuoden loppuun asti on vielä museolla nähtävillä päänäyttely ”elää mustikan varvuissa pakkasen poikanen” eli vuodenkierto Reidarin silmin. Ensi vuoden helmikuun alkuun on tavoitteena saada uusi päänäyttely ripustettua.
- Teemana tulee olemaan Reidarin runollinen maailma, sillä Reidar Särestöniemi kirjoitti myös itse runoja, Mutta suurin osa runoista paloi gallerian tulipalossa, museolla on palosta säilyneitä runoja tallessa 25 kappaletta. Muutamat runoilijat kuten Jorma Etto, Oiva Arvola ja Brita Polttila ainakin ovat tuotannossaan kirjoittaneet Reidar-aiheisia runoja.
- Reidarilta on tallessa myös monia kirjeitä, joissa hän käyttää runollista kieltä kuten esimerkiksi kirjeenvaihdossaan Yrjö Kaijärven kanssa. Reidar myös nimesi omat työnsä usein hyvin runollisesti, sanoo Koskamo.
Anne Koskamo sanoo, että runoteemaa aiotaan muutenkin nostaa enemmän tulevana vuotena Särestöniemen tarjonnassa.
Loppusyksystä puolestaan museon kahvilassa nähdään vielä paikallisten pohjoisten taiteilijoiden töitä. Ja joulukuussa Särestöniemessä ainakin näkyy joulu.
(Jaspis)

 

Jaa uutinen:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä

Selaa uutisryhmää Lyhyesti Leviltä

 
LeviNYT!  
Postiosoite: Luhtapolku 7
  99140 Köngäs
Puh: 040 8482 445
© Luhtaway Media & Tekniikka Oy 2017
Nettitaivas